Korttipelit ovat olleet osa suomalaista kulttuuria jo pitkään. Ne ovat viihdyttävää ajanvietettä ja oiva tapa ylläpitää sosiaalisia suhteita. Monille suomalaisille korttipelit ovat tuttuja jo lapsuudesta, ja perinteet siirtyvät usein sukupolvelta toiselle – korttiringin saa pystyyn niin perhejuhlissa kuin pidemmällä junamatkalla ventovieraidenkin kanssa.
Miksi korttipelit ovat niin suosittuja Suomessa?
Suomalaisten rakkaus korttipeleihin perustuu useaan syyhyn.
- Helppo ja edullinen: tarvitset vain korttipakan – pelata voi missä ja milloin vain.
- Sosiaalista: korttipelit tuovat porukan yhteen juhliin ja perhetapaamisiin.
- Kehittää taitoja: muisti, keskittyminen ja strateginen ajattelu paranevat.
- Perinne: monet pelit siirtyvät sukupolvelta toiselle.
Ensinnäkin korttipelit ovat helppo ja edullinen tapa viettää aikaa: ne eivät vaadi erikoislaitteita tai -paikkoja, vaan pelin voi järjestää missä ja milloin vain, kunhan korttipakka on käsillä. Toiseksi ne tarjoavat mahdollisuuden sosiaaliseen kanssakäymiseen ja kilpailuun, ja ovat siksi keskeinen osa monia juhlia ja tapahtumia. Lisäksi korttipelit kehittävät kognitiivisia taitoja, kuten muistia, keskittymiskykyä ja strategista ajattelua.
Miten korttipelit ilmestyivät Suomeen?
Pelikortit levisivät Eurooppaan 1300-luvun lopulta alkaen, ja Suomeen ne saapuivat todennäköisesti jo varhaisella uudella ajalla. Kirjallisia mainintoja korttipeleistä on Suomessa 1600-luvulta. Alkujaan korttipelit olivat lähinnä ylempien yhteiskuntaluokkien harrastus, mutta vähitellen ne levisivät kansan keskuuteen. 1800-luvulla korttipelit yleistyivät entisestään, kun painotekniikan kehitys mahdollisti korttien massatuotannon.
Keskiajalla ja varhaismodernilla ajalla kirkko suhtautui korttipeleihin kielteisesti. Niitä pidettiin ajanhukkana ja jopa syntinä, koska niihin liittyi usein rahapelaamista, alkoholinkäyttöä ja riitelyä. 1800-luvulla asenteet alkoivat muuttua suotuisammiksi. Nykyään korttipelit nähdään harmittomana ajanviettona – hyvä on silti muistaa, että kaikenlainen pelaaminen kannattaa pitää kohtuudessa ja tasapainossa muun elämän kanssa.
Mitä korttipelejä suomalaiset pelaavat?
Suomessa pelataan monenlaisia korttipelejä – sekä täällä syntyneitä että muualta maailmasta levinneitä. Tässä muutamia suomalaisten suosikkeja.
| Peli | Idea lyhyesti | Pelaajat |
|---|---|---|
| Paskahousu | Pääse eroon korteistasi – älä jää viimeiseksi. | 3–5 |
| Ristiseiska | Rakenna korttirivejä ristiseiskasta ylös ja alas. | 2–8 |
| Musta Maija | Pääse eroon korteista – vältä patarouvaa (Maija). | 2–5 |
| Tikki | Kerää eniten tikkejä korkeimmilla korteilla. | 2–4 |
| Kasino | Kerää kortteja ja pisteitä pöydästä. | 2–4 |
| Sika | Pelaa saman maan korkeampia kortteja; pääse eroon käsistä. | 2–5 |
| Uno | Erikoiskorttipeli – täsmää väri tai numero. | 2–10 |
Uno
Tämä maailmanlaajuisesti tunnettu peli on suosittu myös Suomessa. Sitä pelataan erityisillä Uno-korteilla. Vuorollaan pelaaja asettaa kädestään kortin pöydällä olevan kortin päälle: kortin pitää olla samaa väriä tai numeroa, tai vaihtoehtoisesti erikoiskortti. Ensimmäisenä korteistaan eroon päässyt voittaa. Uno sopii 2–10 pelaajalle. Tarkemmat säännöt löydät Uno-säännöt -sivultamme.
Paskahousu
Paskahousu on klassinen suomalainen korttipeli 3–5 pelaajalle ja yksi maan suosituimmista. Pelaajat pyrkivät eroon korteistaan, ja peliä jatketaan, kunnes jäljellä on enää yksi pelaaja, jolla on kortteja – hänet kruunataan paskahousuksi. Pelistä on lukuisia muunnelmia. Lue lisää Paskahousu-sivultamme.
Ristiseiska
Ristiseiska on yksi Suomen vanhimmista korttipeleistä, ja sen säännöt vaihtelevat alueittain. Tavoitteena on päästä eroon korteistaan mahdollisimman nopeasti. Peli alkaa ristiseiskasta (ristin seiska), ja korttirivejä rakennetaan siitä ylös- ja alaspäin. Ensimmäisenä korttinsa pelannut voittaa.
Tikki
Tämä nopea ja yksinkertainen peli on suosittu erityisesti lasten keskuudessa. Tikissä tavoitteena on kerätä eniten tikkejä: pelaajat lyövät vuorotellen kortin pöytään, ja korkein samaa maata oleva kortti voittaa tikin. Lopuksi lasketaan tikit.
Musta Maija
Musta Maija (tunnetaan myös nimellä Maija) on yksinkertainen ja hauska peli. Pelaajat pyrkivät eroon korteistaan ja yrittävät samalla välttää patarouvaa eli ”Mustaa Maijaa”, joka on ei-toivottu kortti. Peli sopii kaikenikäisille ja on suosittu perheiden parissa.
Kasino
Kasino on monipuolinen korttipeli, jossa kerätään kortteja pöydästä käsikorttien avulla. Esimerkiksi kahdeksikolla voi napata pöydästä yhdistelmän, jonka summa on kahdeksan (kuten 5+3 tai 4+4). Pisteitä saa korttien enemmistöstä, patojen enemmistöstä, ruutukympistä (2 pistettä), patakakkosesta (1 piste) ja jokaisesta ässästä (1 piste). Peliä pelataan yleensä 16 pisteeseen. Huomaa, että kyseessä on korttipeli, ei kasinopeli.
Sika
Sika on nopea ja hauska peli, joka sopii kaikenikäisille. Pelaajat pyrkivät eroon korteistaan lyömällä pöytään saman maan kortteja, jotka ovat arvoltaan suurempia kuin edellinen. Esimerkiksi herttakasin päälle voi lyödä vain herttaysin tai suuremman hertan. Kortteja voi pelata myös nippuna, esimerkiksi hertat 9-10-J.
Artikkelin tiedot on tarkistettu seuraavista lähteistä:
- Wikipedia – Korttipeli
- Wikipedia – Kasino (korttipeli)
- Wikipedia – Musta Maija
- Pagat – Card game rules (Pagat)
Tiedot tarkistettu: elokuu 2026.
Usein kysytyt kysymykset (FAQ)
Mitkä ovat suosituimpia suomalaisia korttipelejä? Suosittuja ovat esimerkiksi Paskahousu, Ristiseiska, Musta Maija, Tikki, Kasino ja Sika. Myös kansainvälinen Uno on hyvin suosittu.
Onko ”Kasino” korttipeli rahapeli? Ei. Kasino on tavallinen korttipeli, jossa kerätään kortteja ja pisteitä pöydästä. Se ei liity kasino- tai rahapelaamiseen.
Mikä on Musta Maija? Musta Maija on peli, jossa pyritään eroon korteista ja vältetään patarouvaa (Mustaa Maijaa), joka on ei-toivottu kortti.
Milloin korttipelit tulivat Suomeen? Pelikortit levisivät Eurooppaan 1300-luvun lopulta alkaen ja Suomeen todennäköisesti varhaisella uudella ajalla. Kirjallisia mainintoja on 1600-luvulta.
Kehittävätkö korttipelit taitoja? Kyllä. Monet korttipelit kehittävät muistia, keskittymiskykyä ja strategista ajattelua sosiaalisen puolen lisäksi.