
Klondike-pasianssi on maailman tunnetuin yhden pelaajan korttipeli – juuri se pasianssi, joka useimmilla tulee mieleen sanan kuullessaan. Peliä pelataan tavallisella 52 kortin pakalla, ja tavoitteena on siirtää kaikki kortit maittain neljään loppupinoon ässästä kuninkaaseen. Tässä oppaassa käydään selkeästi läpi Klondike-pasianssin säännöt, pistelasku, voittotodennäköisyydet, historia sekä parhaat vinkit, joiden avulla saat useamman pelin ratkaistua loppuun asti.
Pikafaktat
| Peli | Klondike-pasianssi (yhden pelaajan korttipeli) |
| Korttipakka | 1 × 52 korttia, ei jokereita |
| Pelipinot | 7 kappaletta |
| Loppupinot | 4 kappaletta (yksi kullekin maalle) |
| Varaston nosto | 1 tai 3 korttia kerrallaan |
| Tavoite | Kaikki kortit loppupinoihin ässästä kuninkaaseen |
| Teoreettinen ratkeavuus | Noin 82 % (kolmen kortin yläraja täydellä tiedolla); todellinen voittoprosentti matalampi |
| Tunnetuksi tehnyt | Microsoft, osa Windows 3.0:aa vuonna 1990 |
Mikä on Klondike-pasianssi?

Klondike kuuluu pasianssien eli yhden pelaajan korttipelien suureen perheeseen. Se on näistä peleistä ylivoimaisesti suosituin, ja monille sana pasianssi tarkoittaa käytännössä juuri Klondikea. Peli perustuu siihen, että sattumanvaraisesti jaetusta pakasta rakennetaan loogisten siirtojen avulla järjestys.
Ennen sääntöihin sukeltamista on hyvä tuntea muutama peruskäsite:
- Pelipino (tableau): pöydälle jaetut seitsemän korttipinoa, joissa pelin suurin osa tapahtuu.
- Loppupino (perustus): neljä pinoa, joihin kortit kerätään lopulta maittain ässästä kuninkaaseen.
- Varasto eli käsipakka: jakamatta jääneet kortit, joista käännetään lisää korttien loppuessa.
- Kääntöpino: varastosta käännetyt kortit, joista päällimmäinen on aina pelattavissa.
Kun ymmärrät nämä neljä aluetta, koko pelin kulku avautuu nopeasti. Jos haluat tutustua myös muihin yksinpeleihin, kannattaa vilkaista perinteinen Solitaire-pasianssi sekä pasianssin yleiset säännöt, jotka pätevät soveltaen useimpiin variaatioihin.
Klondike-pasianssin säännöt

Klondikesta on olemassa useita versioita, mutta ne noudattavat samaa perusperiaatetta. Säännöt ovat yksinkertaiset oppia, mutta pelin voittaminen vaatii suunnittelua.
Pelin valmistelu ja jako
Peli alkaa jakamalla seitsemän pelipinoa vasemmalta oikealle. Ensimmäisessä pinossa on yksi kortti, toisessa kaksi ja niin edelleen aina seitsemänteen pinoon, jossa on seitsemän korttia. Jokaisessa pinossa vain päällimmäinen kortti on kuvapuoli ylöspäin; loput ovat nurin. Pöydälle jaetaan yhteensä 28 korttia, ja jäljelle jäävät 24 korttia muodostavat varaston. Loppupinojen paikat jäävät aluksi tyhjiksi.
Miten kortteja siirretään
Pelipinoihin rakennetaan laskevia sarjoja vuorovärein: mustan kortin päälle tulee punainen ja punaisen päälle musta. Esimerkiksi mustan kympin päälle käy punainen ysi. Loppupinot sen sijaan rakennetaan maittain nousevassa järjestyksessä ässästä lähtien: ensin ässä, sitten kakkonen, kolmonen ja niin edelleen kuninkaaseen saakka. Tyhjälle pelipinon paikalle saa asettaa ainoastaan kuninkaan (tai kuninkaalla alkavan sarjan).
Kun pelipinojen korteilla ei voi tehdä enää siirtoja, varastosta käännetään lisää kortteja. Peli päättyy voittoon, kun kaikki 52 korttia on saatu loppupinoihin oikeassa järjestyksessä.
Yhden ja kolmen kortin nosto
Merkittävin sääntöero koskee sitä, montako korttia varastosta käännetään kerralla. Yhden kortin nostossa jokainen kortti tulee vuorollaan pelattavaksi, mikä tekee pelistä selvästi helpomman. Kolmen kortin nostossa kortteja käännetään kolme kerrallaan ja vain päällimmäinen on heti pelattavissa – tämä rajoittaa valintoja ja nostaa vaikeustasoa huomattavasti. Versioissa vaihtelee myös se, kuinka monta kertaa varaston saa kierrättää uudelleen: joissakin kierroksia on rajattomasti, toisissa vain yksi tai kolme.
Näin voitat useammin – strategia ja vinkit
![]()
Klondike on osittain onnenpeli, mutta järkevällä pelitavalla voittojen määrää voi kasvattaa selvästi. Samat periaatteet toistuvat lähes jokaisessa pelissä.
Avaa tuntemattomat kortit ensin

Tärkein nyrkkisääntö on paljastaa nurin olevia kortteja mahdollisimman nopeasti. Jokainen käännetty kortti antaa uutta tietoa ja avaa lisää siirtomahdollisuuksia. Priorisoi niitä pelipinoja, joissa on eniten piilossa olevia kortteja, sillä niiden avaaminen vie peliä tehokkaimmin eteenpäin.
Pelaa ässät ja kakkoset ajoissa
Siirrä ässät ja kakkoset loppupinoihin heti kun voit, sillä ne eivät juuri hyödytä pelipinoissa. Muiden korttien kohdalla kannattaa olla maltillisempi: liian aikainen siirto loppupinoon voi viedä kortin, jota olisit tarvinnut pelipinon sarjan rakentamiseen.
Harkitse tarkkaan tyhjät paikat ja kuninkaat
Älä tyhjennä pelipinoa, ellet pysty asettamaan tyhjälle paikalle heti kuningasta – muuten paikka jää hyödyttömäksi ja voi tukkia pelin. Mieti myös, minkä värinen kuningas kannattaa siirtää, jotta sen päälle mahtuu haluamasi sarja.
Kun siirrot loppuvat
Jos peli tuntuu jumiutuvan, kokeile ensin siirtää kaikki mahdolliset kortit loppupinoihin: se saattaa avata uuden kortin tai paljastaa piilossa olleen siirron. Joskus mikään sallittu siirto ei kuitenkaan enää auta, jolloin paras ratkaisu on aloittaa uusi jako. Lisää ideoita löydät oppaasta pasianssissa opituista taidoista.
Klondike-pasianssin voittotodennäköisyys
![]()
Yllättävää kyllä, Klondiken tarkkaa voittotodennäköisyyttä parhaalla mahdollisella pelitavalla ei tunneta. Matemaatikko Persi Diaconis on kutsunut tätä avointa kysymystä jopa ”sovelletun todennäköisyyslaskennan nolaukseksi”.
Tutkimuksissa on päästy lähemmäs ylärajaa niin sanotun harkitun pelin (thoughtful) avulla, jossa kaikkien korttien sijainnit ovat tiedossa. Tällöin kolmen kortin nostolla noin 82 prosenttia jaoista on ratkaistavissa. Tavallisessa pelissä, jossa nurin olevia kortteja ei näe, voittoprosentti jää selvästi tätä matalammaksi. Esimerkiksi taitava ihmispelaaja voitti eräässä kokeessa 189 peliä 442:sta eli noin 43 prosenttia, ja tietokoneohjelmat ovat ratkaisseet kolmen kortin versiosta noin 18–35 prosenttia satunnaisista jaoista.
On myös varmaa, että osa jaoista on täysin mahdottomia voittaa riippumatta pelitaidosta. Verrattuna moniin muihin pasiansseihin Klondike on kuitenkin melko armollinen – esimerkiksi kahdella pakalla pelattava Spider-pasianssi on tunnetusti selvästi vaikeampi läpäistä.
Pisteiden laskeminen

Pisteitä ei ole pakko laskea, ja moni pelaa pelkästään läpipääsyn ilosta. Jos pisteitä kuitenkin halutaan, tunnetuin tapa on klassinen Windows-pisteytys, jossa peli alkaa nollasta:
- Kortti kääntöpinosta loppupinoon: +10 pistettä
- Kortti pelipinosta loppupinoon: +10 pistettä
- Kortti kääntöpinosta pelipinoon: +5 pistettä
- Nurin olevan pelipinon kortin kääntäminen: +5 pistettä
- Kortin siirto loppupinosta takaisin pelipinoon: −15 pistettä
- Varaston kierrättäminen uudelleen (yhden kortin nosto): −100 pistettä
Lisäksi ajastetussa pelissä kuluu pisteitä ajan myötä, mutta nopeasta ratkaisusta voi saada reilun aikabonuksen. Eri sovelluksissa ja versioissa pisteytys vaihtelee, joten tarkista aina käyttämäsi pelin omat säännöt.
Klondike-pasianssin historia
Pasianssipelit eli ”patience”-pelit mainitaan eurooppalaisissa kirjallisissa lähteissä jo 1700-luvun lopulta, joten yksinpelattavien korttipelien perinne on vuosisatojen mittainen. Nimenomaan Klondiken säännöt tunnetaan kuitenkin vasta 1900-luvun alusta: varhaisin tunnettu kuvaus löytyy vuoden 1907 Hoyle’s Games -teoksesta nimellä ”Seven-Card Klondike”.
Peliä on kutsuttu etenkin Yhdysvalloissa myös nimellä Canfield. Nimen Klondike on arveltu viittaavan 1890-luvun Klondiken kultaryntäykseen, ja romanttinen tarina kertoo kullankaivajien viihdyttäneen itseään pelillä Alaskan ja Luoteis-Kanadan erämaissa. Vankkoja todisteita tästä yhteydestä ei kuitenkaan ole, joten tarinaan kannattaa suhtautua varauksella. Lisää pelien taustasta voit lukea artikkelista pasianssin historia.
Windows teki Klondikesta maailmankuulun
![]()
Klondiken todellinen maailmanvalloitus tapahtui tietokoneiden myötä. Peli julkaistiin osana Windows 3.0 -käyttöjärjestelmää vuonna 1990 – ei siis vasta Windows 95:n aikaan, kuten usein luullaan. Pelin ohjelmoi Microsoftin harjoittelija Wes Cherry, ja sen tyylikkäät korttikuvat suunnitteli graafikko Susan Kare.
Solitaire ei ollut mukana pelkkänä ajanvietteenä: sen tarkoituksena oli opettaa uusille käyttäjille hiiren käyttöä ja erityisesti kohteiden raahaamista (”drag and drop”). Peli seurasi mukana Windowsin versiosta toiseen aina Windows 7:ään saakka. Windows 8:n myötä vuonna 2012 esiteltiin Arkadiumin kehittämä Microsoft Solitaire Collection. Juuri tämä laaja levinneisyys teki Klondikesta yhden maailman pelatuimmista korttipeleistä.
Sääntömuunnelmat ja vaikeustason säätö
![]()
Koska Klondike on niin suosittu, siihen on syntynyt lukuisia muunnelmia. Peliä voi helpottaa tai vaikeuttaa omaan makuun sopivaksi, mikä tekee siitä sopivan kaikentasoisille pelaajille.
- Noston määrä: yhden kortin nosto on helpoin tapa opetella; kolmen kortin nosto tuo haastetta.
- Kierrosten määrä: rajaton varaston kierrätys helpottaa, rajattu määrä kierroksia vaikeuttaa.
- Loppupinojen käyttö: perussäännöissä loppupinoista ei saa siirtää kortteja takaisin, mutta tämän salliminen helpottaa peliä.
Alla oleva vertailu auttaa hahmottamaan, miten Klondike asettuu muiden suosittujen pasianssien joukkoon.
Vertailu
| Peli | Korttipakat | Vaikeustaso | Erityispiirre |
|---|---|---|---|
| Klondike | 1 (52 korttia) | Keskitaso | Pelipinoihin laskevat sarjat vuorovärein; loppupinot maittain |
| Spider | 2 (104 korttia) | Vaikea | Rakennetaan saman maan laskevia sarjoja |
| Pyramidi | 1 (52 korttia) | Helppo–keskitaso | Poistetaan korttipareja, jotka summautuvat 13:een |
| Vapaakenttä (FreeCell) | 1 (52 korttia) | Helpohko | Kaikki kortit näkyvissä; lähes jokainen jako ratkeaa |
Missä Klondike-pasianssia voi pelata?

Klondikea voi pelata nykyään lähes millä tahansa laitteella. Tietokoneen lisäksi peli toimii sujuvasti mobiililaitteilla, ja sovelluskaupoista löytyy runsaasti ilmaisia pasianssisovelluksia niin Androidille kuin iPhonellekin. Monissa sovelluksissa on myös opastukset, joiden avulla säännöt oppii nopeasti.
Peliä voi pelata myös suoraan selaimessa ilman asennuksia. Katso kootut vaihtoehdot artikkelista ilmaiset pasianssipelit netissä, tai jos kaipaat vaihtelua, tutustu myös nopeatempoiseen Vapaakenttä-pasianssiin, jossa lähes jokainen jako on ratkaistavissa.
Lähteet
Usein kysytyt kysymykset (UKK)
Mikä on Klondike-pasianssin tavoite?
Tavoitteena on siirtää kaikki 52 korttia neljään loppupinoon maittain nousevassa järjestyksessä ässästä kuninkaaseen. Kun kaikki kortit ovat loppupinoissa, peli on voitettu.
Kumpi on helpompi, yhden vai kolmen kortin nosto?
Yhden kortin nosto on selvästi helpompi, koska jokainen varaston kortti tulee vuorollaan pelattavaksi. Kolmen kortin nostossa vain kolmen kortin ryhmän päällimmäinen on heti käytettävissä, mikä rajoittaa valintoja ja vaikeuttaa peliä.
Voiko jokaisen Klondike-jaon voittaa?
Ei voi. Osa jaoista on mahdottomia ratkaista parhaallakaan pelitaidolla. Täydellisellä tiedolla pelaten kolmen kortin versiosta on ratkaistavissa noin 82 prosenttia jaoista, ja tavallisessa pelissä voittoprosentti jää tätä matalammaksi.
Mistä Klondike-pasianssi on saanut nimensä?
Nimen arvellaan viittaavan 1890-luvun Klondiken kultaryntäykseen, mutta vankkaa näyttöä yhteydestä ei ole. Varhaisin tunnettu kuvaus pelistä on vuoden 1907 Hoyle’s Games -teoksessa.
Missä Klondike-pasianssia voi pelata ilmaiseksi?
Peliä voi pelata ilmaiseksi selaimessa useilla verkkosivustoilla sekä lataamalla ilmaisen pasianssisovelluksen Androidin tai iPhonen sovelluskaupasta. Myös Windowsin mukana tuleva Microsoft Solitaire Collection sisältää Klondiken.
