Kellopasianssi – säännöt, pelin kulku ja voittomahdollisuudet

Kellopasianssi on yksi tunnetuimmista ja nopeimmin opittavista yhden pelaajan korttipeleistä. Siinä tavallinen 52 kortin pakka jaetaan kellotaulun muotoon, minkä jälkeen kortit siirtyvät pinosta toiseen arvonsa mukaan täysin itsestään – pelaaja ei tee peliin ainuttakaan valintaa. Juuri siksi kellopasianssi on puhdasta onnenpeliä: lopputulos ratkeaa sen mukaan, missä järjestyksessä neljä kuningasta nousevat esiin. Tässä oppaassa käydään läpi kellopasianssin säännöt, pelin kulku vaihe vaiheelta, voittamisen todennäköisyys sekä yleisimmät muunnelmat ja väärinkäsitykset.

Mikä on kellopasianssi?

Kellopasianssi (englanniksi clock solitaire tai clock patience) on klassinen yhden pakan pasianssi, joka on saanut nimensä pelin asettelusta: kortit ladotaan pöydälle kellotaulun muotoon, jossa jokaista tuntia vastaa oma korttipino. Peli on ollut suosittu jo kauan, koska se on äärimmäisen helppo oppia eikä vaadi mitään erityisvälineitä tavallisen korttipakan lisäksi.

Toisin kuin monet muut yksinpelit, kellopasianssi ei perustu lainkaan taitoon. Kun kortit on jaettu, pelin kulku on täysin ennalta määrätty – pelaaja ainoastaan paljastaa kortit yksi kerrallaan ja seuraa, päättyykö peli voittoon vai häviöön. Tämä tekee siitä mukavan rentouttavan ajanvietteen ja oivan tavan tutustua pasianssien perusideaan. Jos haluat myös taitoa vaativia yksinpelejä, kannattaa tutustua esimerkiksi Vapaakenttä-pasianssin sääntöihin ja strategiaan, jossa pelaajan omat ratkaisut vaikuttavat ratkaisevasti lopputulokseen.

Kellopasianssin säännöt lyhyesti

Kellopasianssin perusidea on yksinkertainen: kortit järjestellään oikeille paikoilleen kellotauluun, ja tavoitteena on saada kaikki 52 korttia käännettyä esiin ennen kuin neljäs kuningas tulee vastaan. Säännöt pysyvät samoina pelikerrasta toiseen, ja koko peli pelataan yhdellä tavallisella pakalla.

Mitä peliin tarvitaan

• 52 kortin pakka ilman jokereita.
• Tasainen pöytä tai pelialusta, jolle 13 pinoa mahtuu kellon muotoon.
• Yksi pelaaja – kellopasianssi on puhdas yksinpeli.

Korttien jako kellotauluksi

Sekoita pakka huolellisesti. Jaa sen jälkeen kaikki 52 korttia kuvapuoli alaspäin kolmeentoista pinoon, joissa kussakin on neljä korttia:

• Kaksitoista pinoa asetellaan ympyrään kuin kellotaulun numerot (paikat 1–12).
• Kolmastoista pino jää ympyrän keskelle. Tätä keskuspinoa kutsutaan usein nimellä ”käsi” (the hand), ja siitä peli aloitetaan.

Kaikki pinot pysyvät aluksi kuvapuoli alaspäin. Yhteensä pinoja on 13 ja kortteja 13 × 4 = 52, eli koko pakka tulee käyttöön.

Korttien arvot ja paikat kellotaulussa

Jokainen kellotaulun paikka vastaa tiettyä korttiarvoa. Kun kortti paljastetaan, se siirretään arvoaan vastaavan tunnin kohdalle:

• Ässä (A) = paikka 1
• Numerokortit 2–10 = oma lukunsa (esimerkiksi kuutonen paikkaan 6)
• Jätkä (J) = paikka 11
• Rouva (Q) = paikka 12
• Kuningas (K) = keskipino

Maalla (pata, hertta, ruutu, risti) ei ole kellopasianssissa mitään merkitystä – ainoastaan kortin arvo ratkaisee, mihin pinoon se kuuluu.

Pelin kulku vaihe vaiheelta

Kun kortit on jaettu, peli etenee automaattisesti seuraavalla tavalla:

1. Käännä keskipinon päällimmäinen kortti. Aloita aina keskeltä (”kädestä”).
2. Siirrä kortti arvoaan vastaavaan pinoon ja aseta se kuvapuoli ylöspäin kyseisen pinon alle. Esimerkiksi seiskalla on paikkansa kellon numeron 7 kohdalla.
3. Nosta sen pinon päällimmäinen (yhä kääntämätön) kortti, johon juuri lisäsit kortin, ja käännä se esiin.
4. Siirrä tämä kortti vuorostaan omaan pinoonsa ja ota jälleen kyseisen pinon seuraava kuvapuoli alaspäin oleva kortti.
5. Jatka samaa ketjua, kunnes peli päättyy. Kun käännät kuninkaan, se menee aina keskipinoon, ja seuraava kortti nostetaan keskipinosta.

Koko peli on näin ollen yhtenäinen ketju, jossa jokainen käännetty kortti kertoo, mistä seuraava kortti otetaan. Pelaajalla ei ole missään vaiheessa valinnanvaraa – kortit kulkevat paikasta toiseen pelkästään arvonsa perusteella.

Milloin voitat ja milloin häviät

Kellopasianssissa on vain kaksi lopputulosta, ja ne liittyvät suoraan kuninkaisiin:

• Voitto: onnistut kääntämään kaikki 52 korttia esiin, jolloin jokaisen kellon paikan alla on neljä oikeaa korttia. Käytännössä voitat, kun neljäs eli viimeinen kuningas kääntyy vasta pelin aivan viimeisenä korttina.
• Häviö: neljäs kuningas päätyy keskipinoon, kun pöydällä on vielä kääntämättömiä kortteja. Tällöin ketju katkeaa – keskipinosta ei enää voi nostaa korttia – ja peli loppuu kesken.

Koska kuninkaat ohjaavat pelin aina takaisin keskelle, neljännen kuninkaan ilmestyminen lopettaa pelin poikkeuksetta. Ratkaisevaa on vain se, ehtivätkö kaikki muut kortit paljastua ennen sitä.

Voittomahdollisuudet ja todennäköisyys

Kellopasianssin voittotodennäköisyys on tasan 1/13 eli noin 7,7 %. Toisin sanoen keskimäärin vain yksi peli kolmestatoista päättyy voittoon.

Luku perustuu yksinkertaiseen matematiikkaan. Koska peli etenee pakotetusti, sen lopputulos vastaa kysymystä: onko viimeinen pakasta käännetty kortti kuningas? Pakassa on neljä kuningasta 52 kortin joukossa, joten todennäköisyys sille, että viimeinen kortti on kuningas – ja peli siis voitetaan – on 4/52 = 1/13. Tämä todennäköisyys on matemaattisesti todistettu, eikä siihen voi vaikuttaa pelin aikana millään tavalla.

Vertailun vuoksi monissa muissa pasiansseissa voittoprosentti on selvästi korkeampi ja usein pelaajan taidosta riippuvainen. Esimerkiksi Klondike-pasianssissa järkevä pelaaminen nostaa läpipääsymahdollisuuksia huomattavasti, ja Vapaakenttä-pasianssin jaot ovat lähes aina ratkeavissa oikealla strategialla.

Vaikuttaako strategia pelin lopputulokseen?

Ei vaikuta. Kellopasianssi on yksi harvoista pasiansseista, joissa pelaajalla ei ole lainkaan päätösvaltaa. Heti kun pakka on sekoitettu ja kortit jaettu, pelin kulku ja lopputulos ovat jo lukossa – riippumatta siitä, kuinka pelaaja kortit kääntää.

Tästä syystä kellopasianssista ei kannata etsiä ”voittovinkkejä” samalla tavalla kuin taitoa vaativista peleistä. Ainoa asia, johon voi vaikuttaa, on pakan huolellinen sekoittaminen ennen jakoa. Jos haluat kehittää varsinaista pelitaitoa, kannattaa suunnata Pyramidipasianssin tai muiden ratkaisua vaativien pasianssien pariin. Kellopasianssi puolestaan sopii erinomaisesti rennoksi ajanvietteeksi ja esimerkiksi lasten ensimmäiseksi pasianssiksi, koska sen säännöt oppii hetkessä.

Kellopasianssin muunnelmat

Perusversion lisäksi kellopasianssista on olemassa muutamia tunnettuja muunnelmia:

Pisteytetty kellopasianssi

Joissakin digitaalisissa versioissa peliin on lisätty pistelasku, jossa oikein sijoitetusta kortista saa pisteitä ja väärään paikkaan osuneesta vähennetään niitä. Tämä ei muuta pelin perusluonnetta, mutta antaa onnistumiselle numeerisen mittarin.

Eight-Day Clock (kahdeksan päivän kello)

Eight-Day Clock on selvästi vaikeampi muunnelma, jossa säännöt poikkeavat perusversiosta ja voittaminen on huomattavasti harvinaisempaa – yhden lähteen mukaan voittotodennäköisyys on vain noin 1/107. Kyseessä on käytännössä eri peli, joten sitä ei pidä sekoittaa tavalliseen kellopasianssiin.

Grandfather’s Clock

Nimensä puolesta sukulaispeli Grandfather’s Clock (”isoisän kello”) on todellisuudessa aivan erilainen, taitoa vaativa pasianssi, jossa kortit rakennetaan kellotauluun nousevassa järjestyksessä. Siinä pelaajan ratkaisuilla on suuri merkitys, toisin kuin sattumaan perustuvassa kellopasianssissa.

Kellopasianssi vs. muut pasianssit

Alla oleva taulukko havainnollistaa, miten kellopasianssi eroaa muutamasta muusta suositusta yksinpelistä taidon ja voittomahdollisuuksien suhteen:

Taulukosta näkee selvästi, että kellopasianssi edustaa onnenpelien ääripäätä: se on helpoin oppia mutta ainoa, jossa pelaaja ei voi vaikuttaa lopputulokseen. Lisää eri pasianssivaihtoehtoja ja niiden sääntöjä löydät korttipelien kattavasta oppaastamme.

Yleisimmät väärinkäsitykset ja virheet

• ”Oikealla taktiikalla voittaa useammin.” Ei pidä paikkaansa – lopputulos on lukittu jo jaon hetkellä.
• Kortit käännetään väärään kohtaan. Uusi kortti asetetaan aina sen pinon alle, jonka arvoa se vastaa, ei päälle muiden kuvapuoli ylöspäin olevien korttien yläpuolelle.
• Peliä jatketaan neljännen kuninkaan jälkeen. Kun kaikki neljä kuningasta ovat keskellä eikä kääntämättömiä kortteja voi enää nostaa, peli on ohi.
• Pakka sekoitetaan huolimattomasti. Koska kyse on puhtaasta sattumasta, hyvä sekoitus on ainoa tapa pitää jokainen peli aidosti satunnaisena.

Missä kellopasianssia voi pelata?

Kellopasianssia voi pelata kahdella tavalla. Perinteisin tapa on ottaa tavallinen korttipakka ja ladota kortit pöydälle kellotauluksi edellä kuvattujen sääntöjen mukaan. Toinen vaihtoehto on pelata peliä verkossa: useat ilmaiset pasianssisivustot ja -sovellukset tarjoavat kellopasianssin selaimessa tai puhelimella pelattavana versiona, jolloin korttien jako ja siirrot hoituvat automaattisesti.

Jos pasianssit kiinnostavat laajemmin, kannattaa tutustua myös pasianssin pitkään historiaan ja siihen, miten yksinpelit siirtyivät pöydältä tietokoneille ja puhelimiin.

Usein kysytyt kysymykset (UKK)

Kuinka monta korttia kellopasianssissa käytetään?

Pelissä käytetään tavallinen 52 kortin pakka ilman jokereita. Kortit jaetaan kolmeentoista neljän kortin pinoon: kaksitoista kellotaulun paikoille ja yksi keskelle.

Mihin kuninkaat laitetaan kellopasianssissa?

Kuninkaat kuuluvat keskipinoon eli kellotaulun keskelle. Kun neljäs kuningas kääntyy, peli päättyy.

Mikä on kellopasianssin voittotodennäköisyys?

Voittotodennäköisyys on tasan 1/13 eli noin 7,7 prosenttia. Luku vastaa todennäköisyyttä sille, että viimeinen käännetty kortti on kuningas.

Voiko kellopasianssissa käyttää strategiaa?

Ei voi. Peli etenee pakotetusti eikä pelaaja tee lainkaan valintoja, joten lopputulos määräytyy kokonaan korttien jakojärjestyksestä.

Mitä eroa on kellopasianssilla ja Eight-Day Clock -pelillä?

Eight-Day Clock on kellopasianssin selvästi vaikeampi muunnelma, jossa säännöt poikkeavat perusversiosta ja voittaminen on huomattavasti harvinaisempaa. Tavallinen kellopasianssi on sääntöineen yksinkertaisempi ja nopeampi pelata.