Napoleon-pasianssi on klassinen, kahdella korttipakalla pelattava yhden pelaajan pasianssi, joka tunnetaan englanniksi nimillä Napoleon at St. Helena ja Forty Thieves (”neljäkymmentä varasta”). Se on yksi vaativimmista perinteisistä pasiansseista: kortit ovat alusta asti näkyvissä, mutta siirtosäännöt ovat tiukat eikä varastopakkaa saa käydä läpi kuin kerran. Tämä opas käy läpi Napoleon-pasianssin säännöt, välineet ja pelin kulun vaihe vaiheelta sekä esittelee suosituimmat muunnelmat ja voittovinkit aloittelijalle.
Pikafaktat
| Pelityyppi | Yhden pelaajan pasianssi (kahden pakan) |
|---|---|
| Muut nimet | Napoleon at St. Helena, Forty Thieves, Big Forty, Le Cadran |
| Korttipakat | 2 × 52 korttia (yhteensä 104) |
| Pöytäpinot | 10 pinoa, 4 korttia kussakin (40 korttia) |
| Varastopakka | 64 korttia, läpi vain kerran |
| Perustukset | 8 kpl, ässästä kuninkaaseen maittain |
| Rakentamissääntö | Pöytäpinot laskevasti samassa maassa |
| Vaikeustaso | Vaikea (noin 1 voitto 10 pelistä) |
| Kesto | Noin 20 minuuttia / peli |
Mikä on Napoleon-pasianssi?
Napoleon-pasianssi on kahden korttipakan pasianssi, jossa tavoitteena on koota kaikki 104 korttia kahdeksaan perustuspinoon maittain ässästä kuninkaaseen. Peli on saanut nimensä tarinasta, jonka mukaan keisari Napoleon Bonaparte olisi pelannut juuri tätä pasianssia viimeisinä maanpakovuosinaan Saint Helenan saarella. Tarina on kuitenkin perimätietoa: varmaa todistetta siitä, että Napoleon pelasi nimenomaan tätä versiota, ei ole. Varhaisin tunnettu maininta pelistä löytyy vuodelta 1870, jolloin Annie Henshaw kuvasi sitä ”erinomaiseksi peliksi”, ja vuonna 1874 lady Adelaide Cadogan kutsui sitä ranskalaisittain nimellä Le Cadran (”kellotaulu”).
Pelistä käytetään useita nimiä. Englanninkielisessä maailmassa se tunnetaan erityisesti nimellä Forty Thieves, mutta myös nimet Big Forty ja Le Cadran viittaavat samaan peliin tai sen lähisukulaisiin. Suomeksi peli esiintyy useimmiten juuri muodossa Napoleon-pasianssi.
Napoleon-pasianssi ei ole sama kuin Napoleonin hauta
Napoleon-pasianssi sekoitetaan helposti toiseen samannimiseen peliin, Napoleonin hautaan. Kyseessä ovat eri pelit: Napoleonin hauta on yleensä yhdellä pakalla pelattava pasianssi, jossa kortteja kootaan ristinmuotoiseen asetteluun, kun taas tässä oppaassa käsiteltävä Napoleon-pasianssi (Forty Thieves) pelataan aina kahdella pakalla ja kymmenellä pöytäpinolla. Jos etsit yhden pakan nopeaa peliä, kyseessä on todennäköisesti Napoleonin hauta – tämän oppaan säännöt eivät silloin päde.
Pelin tavoite ja välineet
Napoleon-pasianssin tavoite on yksinkertainen muotoilla mutta vaikea saavuttaa: siirrä kaikki kortit kahdeksaan perustuspinoon niin, että jokainen perustus etenee samassa maassa ässästä (A) kuninkaaseen (K). Kun kaikki kahdeksan perustusta ovat valmiit, pasianssi on ratkennut.
Peliin tarvitaan:
- Kaksi tavallista 52 kortin pakkaa, jotka sekoitetaan yhteen – yhteensä 104 korttia. Jokertit poistetaan.
- Riittävästi pöytätilaa, sillä asettelu vie leveyssuunnassa paljon tilaa. Peliä voi pelata myös tietokoneella tai puhelimella, jolloin korttien jako ja siirrot hoituvat automaattisesti.
Pelialue jakautuu kolmeen osaan: pöytäpinoihin (tableau), perustuksiin (foundations) sekä varasto- ja hylkypakkaan (stock ja waste).
Pöydän asettelu ja aloitus
Sekoita molemmat pakat huolellisesti yhteen. Jaa sen jälkeen pöydälle kymmenen pinoa, joissa kutakin on neljä korttia – yhteensä 40 korttia. Kaikki kortit jaetaan kuvapuoli ylöspäin ja limittäin niin, että jokaisen pinon kaikki kortit ovat näkyvissä mutta vain pinon päällimmäinen kortti on heti pelattavissa.
Loput 64 korttia muodostavat varastopakan (stock), joka asetetaan kuvapuoli alaspäin sivuun. Perustuksille varataan rivi pöytäpinojen yläpuolelta: niihin nousevat ässät heti, kun niitä vapautuu pöydältä tai varastosta. Aloitustilanteessa perustukset ovat tyhjät.
Koska kaikki pöydän 40 korttia ovat näkyvissä jo alusta, Napoleon-pasianssissa on enemmän suunnittelun varaa kuin peleissä, joissa osa korteista on piilossa. Se tekee pelistä taitopohjaisemman mutta ei helpomman – tiukat siirtosäännöt pitävät voittoprosentin matalana.
Napoleon-pasianssin säännöt
Napoleon-pasianssin säännöt ovat selkeät, mutta niiden tiukkuus tekee pelistä haastavan. Alla säännöt on jaettu perustuksiin, pöytäpinojen rakentamiseen sekä varaston ja tyhjien pinojen käsittelyyn.
Perustukset
Perustuksia on kahdeksan, yksi jokaista maata kohden molemmista pakoista. Perustus aloitetaan aina ässällä, ja sen päälle rakennetaan nouseva sarja samassa maassa: A, 2, 3, 4 ja niin edelleen kuninkaaseen asti. Esimerkiksi herttaperustukseen tulee herttaässän päälle herttakakkonen, sitten herttakolmonen ja niin edelleen. Perustuksiin siirretyt kortit jäävät yleensä paikoilleen peruspeliä pelattaessa.
Pöytäpinojen rakentaminen
Pöytäpinoja rakennetaan laskevassa järjestyksessä samaa maata noudattaen. Kortin voi asettaa toisen kortin päälle vain, jos se on samaa maata ja yhtä arvoa pienempi: esimerkiksi ristiseiska menee ristikasin päälle. Kuningasta ei voi laittaa ässän päälle – sarja ei siis kierrä ympäri.
- Vain pinon päällimmäistä korttia voi siirtää kerrallaan. Peruspelissä kokonaisia sarjoja ei voi siirtää yhtenä ryhmänä, vaan kortit täytyy liikutella yksi kerrallaan.
- Päällimmäisen kortin voi siirtää joko toiseen pöytäpinoon sääntöjen mukaan tai suoraan perustukseen, jos se sopii sinne.
- Kun päällimmäinen kortti siirretään, sen alta paljastuva kortti tulee pelattavaksi.
Tyhjät pinot ja varasto
Kun jokin kymmenestä pöytäpinosta tyhjenee kokonaan, tyhjään paikkaan saa asettaa minkä tahansa kortin. Tyhjät pinot ovat pelin arvokkain voimavara, koska niiden avulla voi siirtää kortteja pois tieltä ja purkaa jumiutuneita pinoja.
Varastopakasta käännetään kortteja esiin yksi kerrallaan. Esiin käännetyn kortin voi pelata suoraan pöytäpinoon tai perustukseen; jos sille ei löydy paikkaa, se siirtyy hylkypakkaan (waste) kuvapuoli ylöspäin. Hylkypakan päällimmäinen kortti on aina pelattavissa. Tärkein rajoitus on, että varastopakan saa käydä läpi vain kerran – uutta jakokierrosta ei ole. Tämä yhden läpikäynnin sääntö on suurin syy pelin alhaiseen voittoprosenttiin.
Pelin kulku vaihe vaiheelta
Näin Napoleon-pasianssi etenee alusta loppuun:
- Jako. Sekoita kaksi pakkaa yhteen ja jaa 10 pinoa, joissa kussakin on neljä korttia kuvapuoli ylöspäin. Loput 64 korttia jäävät varastoksi.
- Vapauta ässät ja kakkoset. Siirrä näkyvissä olevat ässät perustuksiin ja rakenna niiden päälle heti, kun sopivia kortteja vapautuu.
- Järjestele pöytäpinoja. Yhdistele pöydän kortteja laskeviin, samanmaalaisiin sarjoihin, jotta pääset käsiksi alla oleviin kortteihin ja saat vapautettua perustuksiin tarvittavia kortteja.
- Pyri tyhjentämään pino. Tavoittele mahdollisimman aikaisin yhden pöytäpinon tyhjentämistä – tyhjä paikka antaa liikkumavaraa koko loppupeliin.
- Käännä varastosta. Kun pöydällä ei ole enää järkeviä siirtoja, käännä varastosta kortti kerrallaan. Pelaa jokainen käyttökelpoinen kortti ja jätä loput hylkypakkaan.
- Jatka loppuun. Peli päättyy, kun kaikki kahdeksan perustusta on koottu kuninkaaseen (voitto) tai kun varasto on käyty läpi eikä ainuttakaan laillista siirtoa ole enää jäljellä (häviö).
Yksi pelikierros kestää tyypillisesti noin 20 minuuttia. Jos peli jumiutuu, mitään ei ole tehty väärin – Napoleon-pasianssin jaoista vain osa on ylipäätään ratkeavia.
Vertailu
| Muunnelma | Pakat | Pöytäpinot | Rakentaminen | Arvioitu voitto |
|---|---|---|---|---|
| Napoleon (perusversio) | 2 | 10 × 4 korttia | Laskevasti samassa maassa | ~1 / 10 |
| Streets | 2 | 10 × 4 korttia | Vuorottelevin värein | Perusversiota korkeampi |
| Josephine | 2 | 10 × 4 korttia | Samassa maassa, sarjan saa siirtää ryhmänä | Perusversiota korkeampi |
| Limited | 2 | 12 × 3 korttia | Laskevasti samassa maassa | ~1 / 5 |
| Lucas | 2 | 3 riviä × 13 korttia (ässät valmiina) | Samassa maassa | ~1 / 3 |
| Maria | 2 | 4 riviä × 9 korttia | Vuorottelevin värein | ~1 / 8 |
| Rank and File | 2 | Riveittäin, sarjat siirrettävissä | Vuorottelevin värein | ~1 / 2 |
Napoleon-pasianssin muunnelmat
Napoleon-pasianssista on kehitetty lukuisia muunnelmia, jotka keventävät tai muuttavat sääntöjä. Useimmat niistä nostavat voittoprosenttia tekemällä siirroista joustavampia. Yllä oleva vertailutaulukko kokoaa keskeiset erot; tässä tärkeimmät muunnelmat lyhyesti:
- Streets (Rouge et Noir): pöytäpinoja rakennetaan maan sijaan vuorottelevin värein (punainen mustan päälle ja päinvastoin), mikä helpottaa siirtoja selvästi.
- Josephine: muuten kuin perusversio, mutta kokonaisen samanmaalaisen sarjan saa siirtää yhtenä ryhmänä. Tämä pieni muutos nostaa voittoprosenttia huomattavasti.
- Limited: 40 kortin sijaan jaetaan 36 korttia kahteentoista pinoon, joissa kussakin on kolme korttia. Lyhyemmät pinot avautuvat nopeammin, ja peli ratkeaa noin kerran viidestä.
- Lucas: kahdeksan ässää nostetaan perustuksiin jo ennen jakoa, ja pöytään jaetaan kolme 13 kortin riviä. Peli on selvästi perusversiota helpompi.
- Maria: jaetaan 36 korttia neljään yhdeksän kortin riviin ja rakennetaan vuorottelevin värein. Voittoprosentti on noin yksi kahdeksasta.
- Rank and File (Dress Parade): rakennetaan vuorottelevin värein ja sarjoja saa siirtää ryhminä, mikä tekee muunnelmasta yhden helpoimmista – se ratkeaa noin joka toinen kerta.
Napoleon-pasianssi kuuluu kahden pakan pasianssien ryhmään. Jos pidät laajoista, kahdella pakalla pelattavista haasteista, kannattaa kokeilla myös Spider-pasianssia, joka on toinen suosittu kahden pakan yksinpeli.
Strategia ja voittovinkit
Napoleon-pasianssi on taitopeli, jossa hyvä suunnittelu ratkaisee usein pelin lopputuloksen. Näillä periaatteilla parannat mahdollisuuksiasi:
- Suunnittele ennen kuin siirrät. Koska kaikki pöydän kortit näkyvät, käytä hetki tilanteen hahmottamiseen. Mieti, mitkä siirrot vapauttavat eniten uusia mahdollisuuksia.
- Tavoittele tyhjää pinoa. Tyhjä pöytäpaikka on pelin arvokkain resurssi. Keskitä alkupeli pinojen purkamiseen niin, että saat edes yhden pinon tyhjäksi.
- Älä kiirehdi perustuksiin. Matalia kortteja (kuten kakkosia ja kolmosia) kannattaa joskus pitää pöydällä, jos niitä tarvitaan muiden korttien tukemiseen. Perustukseen kiirehtiminen voi jättää tärkeän kortin saavuttamattomiin.
- Säästä varastoa. Pelaa pöytäsiirrot ensin loppuun ja käännä varastosta vasta, kun pöydällä ei ole enää järkeviä siirtoja – varaston saa käydä läpi vain kerran.
- Pidä sarjat samassa maassa. Peruspelissä vain samanmaalaiset, laskevat sarjat ovat hyödyllisiä, joten vältä korttien hautaamista vääriin pinoihin.
Vaikka strategia auttaa, osa jaoista ei yksinkertaisesti aukea. Perusversion voittoprosentti on vain noin yksi kymmenestä, joten häviöt kuuluvat peliin. Taitopainotteisempaa ja useammin ratkeavaa yksinpeliä kaipaava voi kokeilla Vapaakenttä-pasianssia, jonka jaoista lähes kaikki ovat ratkaistavissa.
Yleisimmät virheet
Aloittelijat tekevät Napoleon-pasianssissa usein samoja virheitä:
- Varaston kääntäminen liian aikaisin. Kun varaston kortit on käännetty, niitä ei voi palauttaa. Pelaa kaikki pöytäsiirrot ensin.
- Tyhjän pinon tuhlaaminen. Älä täytä tyhjää paikkaa hätiköiden sattumanvaraisella kortilla. Harkitse, mikä kortti avaa eniten jatkosiirtoja.
- Korttien hautaaminen. Vältä asettamasta tarpeellisia matalia kortteja korkeiden korttien alle, josta niitä on vaikea kaivaa esiin.
- Sääntöjen sekoittaminen. Napoleon-pasianssi rakennetaan samassa maassa – ei vuorottelevin värein kuten Klondikessa. Varmista myös, ettet sekoita peliä Napoleonin hautaan.
Kenelle Napoleon-pasianssi sopii?
Napoleon-pasianssi sopii pelaajalle, joka nauttii pitkäkestoisesta ja haastavasta pasianssista, jossa suunnittelulla on merkitystä. Koska kaikki kortit ovat näkyvissä, peli palkitsee huolellisen harkinnan, mutta tiukat säännöt ja matala voittoprosentti vaativat kärsivällisyyttä. Täysille aloittelijoille helpompi aloitus on esimerkiksi Klondike-pasianssi, ja pasianssien perussanaston ja -ideat voi kerrata muiden korttipelien oppaista. Pelin pitkästä historiasta ja asemasta ajanvietteenä kertoo puolestaan artikkeli pasianssin historiasta.
Lähteet
Usein kysytyt kysymykset (FAQ)
Mitä eroa on Napoleon-pasianssilla ja Napoleonin haudalla?
Ne ovat eri pelejä. Napoleon-pasianssi (Forty Thieves) pelataan kahdella pakalla ja kymmenellä pöytäpinolla, ja tavoitteena on koota kahdeksan perustusta maittain. Napoleonin hauta on yleensä yhden pakan peli, jossa kortteja kootaan ristinmuotoiseen asetteluun. Sääntöjä ei kannata sekoittaa keskenään.
Kuinka monta korttia Napoleon-pasianssissa on?
Peli pelataan kahdella 52 kortin pakalla eli yhteensä 104 kortilla. Niistä 40 jaetaan kymmeneen pöytäpinoon (neljä korttia kussakin) ja loput 64 muodostavat varastopakan.
Voiko varastopakan käydä läpi useamman kerran?
Ei. Perussäännöissä varastopakan saa käydä läpi vain yhden kerran, eikä uutta jakokierrosta ole. Tämä rajoitus tekee pelistä selvästi vaikeamman. Osassa muunnelmia ja tietokoneversioita sääntöä on kevennetty.
Kuinka usein Napoleon-pasianssi aukeaa?
Perusversiossa voittoprosentti on arviolta noin yksi kymmenestä pelistä. Monet muunnelmat, kuten Josephine, Lucas ja Rank and File, ratkeavat selvästi useammin, koska niiden siirtosäännöt ovat joustavammat.
Pelasiko Napoleon oikeasti tätä pasianssia?
Tarina siitä, että keisari Napoleon pelasi juuri tätä pasianssia maanpaossa Saint Helenan saarella, on perimätietoa eikä sitä ole voitu varmistaa. Peli yhdistetään Napoleoniin ennen kaikkea nimensä ja 1800-luvun lähteiden kertomusten kautta.